So, what's my excuse?

Kaunis, ihana ystäväni teki itselleen takin. Suunnitteli itse, kaavoitti, leikkasi, neulasi, ompeli itse. Joka ainoan sauman, joka ikisen tikin. Jokusen mahdollisesti kahteen kertaan. Lopputulos on kerta kaikkiaan hiljentävä.

"Ei löytynyt kaupasta", hän sanoi.

Itsehän kaikessa alisuorittajuudessani löysin metrin verran Maija Louekarin Pisaroi-silkkiä kaapista, ihmettelin sekunnin, kaksi ja nykäisin sen tekemättömänä kaulaan.

Ja tyydyn kiukuttelemaan, jos ei kauppa tarjoa valmista.

Että kyllä tältä tasolta tuo ylemmän kuvan operointi tuntuu 1300 kilometrin tuntivauhdilla äänivalliin törmäämiseltä, korkean teknologian henkimaailman hommilta.

Respect, Upsu, olet ikuisesti mun patioruusuidoli. Joskus onnistuu.