torstai 9. toukokuuta 2013

Maan ääressä

Kävin vappuna ihmeellisessä kuumaisemassa. Omat kuvani ovat vain vaatimattomia tulkintoja siitä ylitsevuotavasta ja sanojen yläpuolella olevasta äärimmäisyydestä ja kauneudesta, mitä vain Islanti voi tarjota, joten visuaalisen hemmottelun ystävät, suunnatkaa Heidin tontille.

Islanti on hämmästyttävä maa. Eristyksissään keskellä aavaa merta, aina vähän jonkun armoilla. Sään. Luonnonvoimien. Maan kuoren ja sisuksen liikkeiden. Valloittajien. Ja nyt viimeisimpänä meidän kaikkien muiden, kun jäätiköt sulavat kevätpuroiksi ja merivirrat muuttavat suuntiaan.

Mutta silti ylpeä, sitkeä ja erilainen. Ja vahvasti, vahvasti elossa.

Menkää. Rakastukaa.
















6 kommenttia:

  1. Huokaus. Niin ihanaa. :)

    VastaaPoista
  2. No älä. Gassi on pakattuna ovenpielessä varmuuden vuoksi, jos tulee ylittämätön pakko lähteä takaisin. Multi-day pony trekking tour siintää mielessä.

    VastaaPoista
  3. Huikean näköistä! Ja vielä tuommoista harmaata. En kyllä kestä tätä miten jakautuu nämä nallekarkit!

    VastaaPoista
  4. Niin on! Ens kerralla sä lähdet mukhan. Ei tartte mennä ponivaellukselle, mutta Harpaan mennään olemaan arkkitehtuuripäissään ja kaikkiin taidemuseoihin ja uima-altaaseen. Yes? No? Voin tulla sun kanssa johonkin simpukka-matoravintolaankin!

    VastaaPoista