It's a label, like Gucci or Versace

La Boca -mekosta puheenollen... Mekko on yksi vaatekaappini tunnearvokkaimmista osasista. Kun Maija Louekarin La Boca -painokuosi ilmestyi Marimekon kangaskatalogiin, oiskohan ollut keväällä 2006, ihastuin siihen heti huolimatta printin ihme väriyhdistelmistä ja säännöttömästä, epäloogisesta kuvioinnista. Olen Maijan kynänjäljestä tykännyt kovasti sitten Hetkiä/Moments-kankaan, mutta La Boca synnytti vaatevision, mikä on tietysti (minulle) täysin eritason asia kuin pelkkä jostain jutusta tykkääminen.

Kun löysin vielä printin värejä toistavaa organzaa alushameeksi, vaatesuunnittelija-visionääriystäväni, joka on luonnollisesti itseäni valovuosia lahjakkaampi ja herkkäsormisempi ompelija, suostui tekemään minulle ajatuksiani mukailevan vaatteen. Siinäpä se nyt on, ylläni tuttavapariskunnan häissä pari kesää sitten. Tekisipä mieleni sanoa, ellei menisi turhan pateettiseksi, että arvoisessaan ympäristössä Linnunlaulun Villa Kivessä.

Rusetti tukassa liittyy mekon hienoiseen fiftari-henkeen. Mekko poikkesi tuolloin muutenkin niin rajusti mun normeista, ettei ponnarikoriste juuri enää ujostuttanut.