I get little uneasy seeing the National Guard go through my make-up case

Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että reissun jos nyt ei aivan paras osa niin ainakin hyvin paljon puolet on pakkausvaihe.

Paitsi tällä kertaa. Sen sijaan, että tehokkaasti ja tuotteliaasti olisin latonut kassiin kaksi mekkoa ja yhdet farkut, olen istunut tässä ja fiilistellyt. No sittennii. Kyllä harmittaa huomenna, kun olen yöhön asti töissä ja sitten pitäisi silmät ristissä pingahtaa reippaalla ja vastaanottavaisella retkeilymielellä kohti väistämättä eteenosuvia hidasteita niin kuin kentillähengailua ja niiltä selviämistä järki päässä ulos.

Kuten esimerkiksi vaikka viime kesän reissulla. Hiha paloi soihtuna heti Fiumicinon tulohallissa, kun ensin hapettomassa KLM:n karjavaunussa olo oli kuin teuraaksivietävällä tehoporsaalla ja sitten kuumissani, janoisena ja turhautuneena sain käsiteltäväkseni Alitalian virkanaisen suurisilmäisen kysymyksen:

Your bag is still in Amsterdam, what's the prooobleem?

Lentomatkailu, oi lentomatkailu! Kuinka siinä vaiheessa elämääni, kun voin tehdä kyllikkivillat, en tule sitä lainkaan kaipaamaan!