Tai oi koko Scandinavian Music Group. Onko sitä tutkittu, miksi joku tietty musiikki aiheuttaa niin vahvoja tunteita? Ja varsinkin, että mikä musiikki se kellekin on se juttu, mikä senkin sitten tekee. Miksi minä juuri tykkään tästä ja joku tamperelainen mörrimöykky kokee vastaavanlaista lämpöä ja rakkautta, kun mun musiikkimielikuvissa Norjassa palaa kirkko?
Tai no, tarviiko tuota nyt tutkia sen kummemmin. Mä tykkään siitä tyypistä, josta Terhi laulaa, koen ymmärtäväni sitä hahmoa varsin hyvin. Mä niinku tiedän, miltä siitä tuntuu ja miksi tuntuu.
Niinpä niin.
Tuo kuva kertoo minusta aika paljon lauantai-illan Tavastian hengestä, kaikki ne hartaina lavalle tuijotti, ensin täysillä laulaen, sitten hengittämättä.
Oi, yksi parhaista Tavastia-kokemuksistani koskaan.
Olen onnellinen nainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti