Se käy yhtä kuin kello, se makeannälkä, joka toimistopullahiiren iltapäivisin saavuttaa. Muutama tunti lounaan jälkeen, kun ulkonakäynnin ja sosiaalisen häppeningin nostattama ilo on jo hiipunut, mutta vapaus ei siinnä vielä pilkkeenäkään tunnelin päässä. Silloin se tapaa napata kopin, kahvin- ja makeantuska. Ennen sorruin varmuudella aina, mutta nyt olen yrittänyt muuttaa tapoja, sillä elimistö ei tykkää liiasta kahvinjuonnista, niistä transrasva-koirankekseistä puhumattakaan. Koska paheiden summa on kuitenkin vakio, olen viisaasti päättänyt olla heittäytymättä totaalikieltäymykseen; moisen ihmiskokeen jäljiltä on ennenkin suistuttu raiteilta pitkäksi, pitkäksi aikaa.
Ratkaisuni ovat
Ombarit. Niin hyvää! Aivan käsittämätöntä, että suklaan syönti on ihan okei. Pikkusuklaadoussit eivät kanna mitään ylimääräistä taikka turhaa bulkkisuklaan tunnusmerkistöä, kuten maitoa, soijaa, valkoista sokeria taikka vanilliinia, vaan Ombar koostuu, olematta lainkaan kitkerä, kuumentamattomasta raakakaakaosta kaikkine hyvää tekevine tieteellisine termeineen. Minen niistä tiedä, muut tietää, minä vain syön ja serotoniinireseptorit pöhisee onnessaan.
Ombareja myy kaikki hippikaupat Ekolosta Ruohonjuureen. Saa niitä netistäkin.
Ohhoh terveyssuklaatakos se on. kiitos tästä. Haenpas heti huomenna omat levyset.
VastaaPoistaNo se on justiinsa sitä :) mene hakemaan, tuu sitten kertoon, mikä on sun suosikki. Punnitse ja Säästässä on halvemmat kuin (Kampin) Ruohonjuuressa, jossa muuten on ihan, pardon me french, v***n huono ja ankea palvelu. En kävis, jos ei ois joidenkin tuotteiden kohdalla välttis. Tässä blogissa suositaan P&S:ää, kaikin keinoin ja kirkkain otsin!
VastaaPoistaEkolon hyllyhintaa en tiedä. Eikä ne erot joka tapauksessa ole kuin kymmeniä senttejä, mutta jos niitä ostaa lavallisen kerralla, se voi vaikuttaa. Kunnon juutalaisen kukkarolla on tunteet.