tiistai 11. syyskuuta 2012

Pizzas for everybody!

Periaatteessa, tai pikemminkin -sta, käytöskoodistooni sosiaalisessa mediassa ei kuulu jakaa tyhmiä, naiiveja ja useimmiten aivan käsittämättömän pateettisia viisauksiksi tarkoitettuja latteuksia, vinkkejä elämään taikka muuten vaan hassunhauskoja laineja.

Tämän kohdalla teen poikkeuksen, onhan nyt jo tiistai. Ja koska minusta tuntuu tältä. Riittäköön syyksi.


Ja sehän riittää, vai mitä?

4 kommenttia:

  1. Keksisin muutamankin muunkin syyn, miks tälleen kuuluisi toimia. Mielellään hetinyt.

    VastaaPoista
  2. Kuules Dada. Mä tunnen nyt erittäin suurta sielunsisaruutta sinuun. En voi f***ing sietää tätä nykymeininkiä, kun joka reiästä suolletaan niitä elämää suurempia nostatus-mietelauseita. Mä en kestä niitä kaikkia sisustustauluja sun muuta shittiä, missä aina pitää lukea jotain rakkaudellista ja hyvää. Oksennan!
    Mutta tää on hyvä. Tää kelpaa mulle.

    VastaaPoista
  3. Noni! Tähän liittyy vielä se, ettei voi oikein sanoa mitään, kun se ei ole "sosiaalisesti hyväksyttyä". Ottaa kauheat raivarit vieressä, kun joku valaistuu. Oonkin tyytynyt vaan poistamaan nämä tyypit mun uutisvirrasta, ei kestä kasetti katsella sitä villasukkafilosofiaa. Voi Paulo Coelho -parkaa, hänestä on tullut mietelausahtajien Unikko-kangasta.

    Ja just, ke-laa, joku jengi suttaa suoraan omaan seinäänsä jotain life is good... -matskua. (Huom. Aina nuo kolme pistettä...) Näihin koteihin yleensä liittyy Iskusta tai Suomi-Peffasta haetut, vaihteleva-asteiset Thonet-kopiot. Hyh, hyh!

    Oksu tulee, se on kyllä yks, mikä on fakta tässä vaiheessa.

    VastaaPoista