Olen puuttunut asioihin, jotka eivät minulle kuulu, ottanut kantaa, vaikka en tunne taustoja kuin nimeksi ja tuonut varsin suoraviivaisesti esille mielipiteeni, yleensä paheksuvan, ja vetänyt sitten herneet syvälle nokkaan, kun joku on vastannut samalla mitalla.
Olen koko olemuksellani antanut ymmärtää, että vasteaikani (täysin subjektiivisille) vääryyksille on todella lyhyt. Olematon, suorastaan.
Sain sitten työkaveriltani lahjan. Terveisiä vaan Archie Grandille.
Terveisiä myös niille henkilöille, jotka ahdistuvat pseudopositiivisten blogien massavallasta. Tunteiden puolesta, tekohymyjä vastaan!
Juma. Olisin voinut kirjoittaa tämän. Närkästyskiukkuviikko mullakin menossa, vaikka en tajua miksi. Samalla on jotenkin hilpeä olo, mutta ehkä just siksi olen ylienerginen ärsyyntymään muista ja ärsyttämään muita.
VastaaPoistaTekopositiivisuus on ahterista.
Joo! Ehkä se hilpeys syntyy siitä, että päästää jonkun kuonasedimentin sielustaan ulos. Sitä on sitten hetken herkistynyt kaikelle ulkopuolelta tulevalle ärsykevalikoimalle niinku iho kosmetologin jäljiltä.
VastaaPoistaKyä tää tästä taas. Otin eilen vähän punaviiniä ja tunnesöin jotain omenavaahtokanelileivosasiaa, ni helpotti sitten hieman. Ehkä enemmän punkkua?
Kyllä.
Samoilla linjoilla ollaan, tällä(kin) viikolla. Syytän heilahtelevaa verensokeria (mitäs eivät kanna mulle tarpeeksi suklaata), hormoneja (siis ette usko, miten vaikeaa on olla _nainen_), ympäristöäni (miten näitä urpoja osuukin niin paljon juuri minun tielleni) ja luovasti milloin mitäkin.
VastaaPoistaSuosittelen sullekin tätä muistilehtiötä: http://coolmaterial.com/gear/people-i-want-to-punch-in-the-face-moleskine-notebook/
Sillä saattaa tosin olla ei-toivottu vaikutus, sillä jostain syystä sen laukusta kaivaminen tuppaa usein hymyilyttämään muita ja joskus vahingossa itseänikin.
:D
VastaaPoistaKliks koriin! Kiitti, Klaara, tätä tuskin tarttee sanoa, mutta heti tuli parempi mieli.
Ja joo-o, ei kukaan usko kuin vaikeeta ja siihen kun vielä lisää sen, ettei-edes-kellään-oo-niin-vaikeeta-ku-mulla, niin aletaan olla totuuden alkulähteillä. Jumalau-TA, I tell you!
Sing it, sister! Mua mm. vituttaa suunnattomasti, kun entisistä muotiblogeista on tullut järkiään coelhomaisen hyvän elämän (tm) saarnastuoleja. Valaistukaa keskenänne, mä haluan nähdä vaatteita.
VastaaPoistaPs. Arvelinkin, että facebookiin päivittämäni "mitä säkin ittestäs luulet" -kuva kolahtaisi sinuun.
Ah, Tarulainen, mä en viitsi tässä kohtaa mainita nimeltä yhtä läpikuultavan ohuen (valitettavasti yhtäläisesti fyysiseltä olemukseltaan kuin juurikin filosofis-valaistuneen mielensä puolesta) naisihmisen muuten ansiokasta blogia, jonka lukeminen karahti justihinsa tähän jumalanenkeliyteen kuin Costa Concordia rantakivikkoon.
VastaaPoistaKas, taas puskee kiukku pintaan. MOT.
Ja oi kyllä! Muistutus kuolevaisuudesta, loves it :)