keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

I need someone I can roll my eyes at

Mua on siunattu hyvillä ystävillä kohtalaisen anteliaasti. Olen siitä äärimmäisen kiitollinen, koska uskon vakaasti ystävyyden pelastavaan voimaan, sanotaan ihmisen absoluuttisesta yksinäisyydestä mitä hyvänsä.

Pööpöstelin intternetissä koska en jaksanut tehdä töitä ajankuluksi, ja silmään osui kuva, josta käy kustannustehokkaasti ilmi se, mitä minä en osaa sanoa.


Tuupa meille. Tai parempi, ettet tuu. Kuvassa on hyvin vahvasti läsnä naisten hiljainen samarantaisuus, mitä mä arvostan yli kaiken mun pitkäaikaisimmassa ystävyyssuhteessa. Me ollaan vahvasti me. Mulle on tärkeää, että hän on mun puolella, ja mä toivon, että hän tietää mun olevan hänen puolellaan. Hän on Ystävä, joka on eniten läsnä mun elämässä, vaikka hän on siitä eniten myös pois.



Muotivalokuvaaja Greg Lotus on kuvannut joukon malleja Italian Voguen maaliskuun numeroon. Jäbä on mulle kohtalaisen uusi tuttavuus, mutta erityisen mielenkiintoinen, koska hänellä on ilahduttavasti kamerastaan samanhenkinen ote kuin megasuosikki Helmut Newtonilla. Ei nyt tietystikään saman mittakaavan häiriintyneisyyttä, mutta selatessa Lotusin kuvia voi nähdä jotain samaa esimerkiksi mallien asennoissa tai kasvokuvissa. Tunnelmissa. Tilanteissa. Nyt ja minuutti sitten. Helmutissakin mua kiehtoo eniten nimenomaan se, mitä tapahtuu kuvien välissä. Ja koska useimmat Newtonin kuvista on syvästi inhimillisiä, katsomiskokemus tapahtuu ikään kuin juuri siinä rajapinnassa, tarinat kuvien takaa nousevat helposti ja pakottamatta esiin. Olkoonkin, ettei peruskatsoja tiedä, mistä oikeasti on kysymys ja useimmat on lavastettuja tilanteita, mutta niin, on tehty duunit hyvin ja taiteen kuuluukin olla käyttäjälähtöistä, silloin se on minusta hyvää taidetta. Jokainen tulkitkoon omalla tasollaan ja jokainen kokemus on yhtä aito ja uskottava.

Tuleepa mieleeni eräskin reissu Montjuïcille, Miró-museoon, ja sitä seurannut Barcelonan keskikesän yössä käyty tuntikausien keskustelu taidekommunismista.





Ja niin, jos koskaan matka käy Berliiniin, suosittelen erittäin vaativasti vierailua Jebensstrasse 2:ssa.

Kuvat täältä

3 kommenttia:

  1. Mahtava tunnelma näissä. Taidekommari approves. Kyllä.
    Pus pus <3

    VastaaPoista
  2. Ai hitto, mä tahon takasin Marketin terassille ja ne helevetin kalliit Mojitot tähän. Nyt.

    VastaaPoista
  3. HETI, ja se keskiyön helle kanssa, kiitos!

    VastaaPoista