Do you think I'd look this good by eating?

Huolimatta taipumuksistani vaipua kriiseihin ja mieltymyksistäni dramatisoida niitä, syöminen on alue, jonka kanssa mulla ei ole koskaan ollut mitään hätää. Mitä enemmän, sen parempaa. Oon toki ollut äärimmäisen ronkeli, ja ihan on edelleenkin muutamia juttuja, mitä en suostu suuhuni laittamaan, vaikka aikuisiässä olenkin oikein opettanut itseäni olemaan ennakkoluulottomampi. Äyriäiset, nuo meren torakat, ja sienet ei lähde, ei millään! Oon tullutkin siihen tulokseen, että ei ole pakko, mun ei ole pakko syödä niitä, musta ei tuu fiinimpi tyyppi, vaikka mä kuinka vetelisin hummeria männyntuoksuvalmuskakuorrutteella. Tunnistamattomien kasvissörsselien hienoudet mä olen tajunnut vasta pitkälti päälle parikymppisenä, vaikka edelleen olenkin sitä mieltä, että suurin syy sille, miksei musta taida koskaan tulla vegetaristia, on ihan liha. Terveisiä Hämeenlinnaan. Joka tapauksessa, olen erittäin ylpeä kehityksestäni ja voinkin lähes reunaehdottomasti sanoa mulla olevan kolme lempiruokaa (tässä järjestyksessä): isän tekemät, omatekemät ja ravintolan tekemät.

Oon jo lapsena ollut uskomattoman perso makealle. Äiti leipoi paljon ja aina, ja minä tyttö söin. Isän kanssa jaetaan vilpitön ilo, kun äiskä tekee korvapuusteja, omnom. Nyt ei oo äiti joka lauantai leipomassa, enkä itse viitsi, mutta makeansyönti on karahtanut käsistä toisaalla. Korvaan helposti jopa lounaan jollain aivan järjenvastaisella epäruualla. Musta alkaa tulla, 29-kesäisenä, kaikkien tikkusten vuosieni jälkeen, keskivartalo-ongelmainen ihminen. Olen myös tehnyt ratkaisevan huomion futiskentällä. Jos olen syönyt (verraten paljon) sokeria ja puhdistettuja jauhoja päivällä, olen peruuttamattomasti tukossa illalla. Juoksu ei kulje, saati ajatus, ja kiukku- ja turhautumisherkkyys nurdella nousee eksponentiaalisesti. Heleijaa, tiimipelaaja.

Olen nyt viimeisen vuoden ajan opetellut hiljakseen ottamaan selvää ruuasta, jolla käyn. Vanhassa elämässä on ihan muutamia juttuja, mistä en luovu, mutta onneksi on siunaantunut uusia, yhtä hyviä ystäviä. Ave, aamusmoothie.

Tässä on banaania, mustikkaa, ananasta, kaakaonibsejä, maca-jauhetta, avokadoa, hieman rahkaa, agave-siirappia ja basilikaa. Ja vähän vettä.

Aijettä, ai hitto, miten hyvää! Tästä tuli aika paksua, joten lasken sen ennemminkin tuorepuuroksi, kuin smoothieksi, vaikka kuulema "super"smoothien koostumus on hyvä "pureskeltavana". Pitää nälän pois pitkään ja olo on kevyt ja hyvä.