Olen jo muutaman päivän ollut innoissaan siitä, että kaupunkiin on tullut kevät. No, on eli ei, ihan sama, mun kevät tapahtuu ihan kohta Sevillassa, vaikka en ole siellä vielä tänäkään vuonna. Ensi keväänä, vannon! Se tapahtuukin, sillä lauantai-illan laatuseuran ja samppanjan humalluttamana päätettiin perustaa salonkiseurapiiri, jossa yhdistyy luku- ja ompelu-, salongissa, naturellement, mutta myös hillitty, ekskursiivis-hedonistinen seuramatkailu. Ah, ystävyys!
Kohde on La Feria de abril de Sevilla, kansanmarkkinat Rovaniemen tyyliin eteläisessä Espanjassa. Aijettä, perinnepukuja, tapaksia, viiniä, Andalusiaa ja, ei todellakaan vähintä, baile por sevillanas, monta ihanaa päivää. Härkätaisteluita, espanjalaisromantiikkaa mielin määrin; viikon verran aamusta yöhön ja takaisin. Kevätjuhlan historia ulottuu vuoteen 1847, jolloin se organisoitiin karjamarkkinoiksi, mutta tapahtumasta tuli nopsasti nykymuotoisensa elämäniloinen festivaalispektaakkeli. Ja mä haluan sinne.
Tässä on pikkuisen tunkkainen ääni, mutta mä jokseenkin paljon rakastan:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti