Ensivaikutelma Pietarista oli varsin odottamaton. Kenkäkauppojen määrä kolahti päähän kuin kerrassaan Roomassa ja yksi puolipäiväinen menikin kokonaan hypellessä siksakkia yhdellä vaivaisella kadulla uusien ja yhä uusien houkutuksien perässä. Unelmat tosin murskaantuivat klassikkoon,
parempi olla istumatta liian lähellä esitystä, kengät, niin nättejä ja ilahduttavan korkeakorkoisia kuin olivatkin ja järjestelmällisinä ja runsaina kokoelmina näyteikkunoissa houkuttelevia, tuppasivat osoittautumaan järjestään keinonahkaisiksi. Siinäpä se erityispiirre täkäläisessä tarjonnassa onkin, aitoja materiaaleja saa hiukan etsiskellä. Kaikkea ihanaa löytyy, aivan kaikkea, mutta kaltaiseni rajoittunut materiaalisnobi ei helpolla murene.
Näistä saappaista saamani palaute ei kuitenkaan ollut millään lailla odottamaton; koron korkeus huomioitiin välittömästi "joku on käynyt Pietarissa" -kohteliaisuudella. Kaikella kunnioituksella, luonnollisesti.
Hirveet nätit. Hirveen nätti taustakin siinä. Onneksi ei mene kenkien korot ja kärjet pilalle tähän aikaan vuodesta. Jos lumenpudottajafirmat ja muut kauhakuormaajakioskit kutsuu pahinta lumisadeaikaa kaviaarikaudeksi, tämä on nyt suutareille yhtä suurta joulua. Kiitos, kaupunki ja taloyhtiöiden puuhamiesten yleinen saamattomuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti