Mekon tavoin puhvihihainen jakku vaikuttaa mallikappaleelta ehkä noin neljän vuoden takaa. Kysymyksessä on täysin virheetön yksilö, joka istuu kuin paraskin lammasnappahanska. Vaate on varsin asiallinen, toimistokelpoinen, mutta silti hauska ja omanlaisensa. Eikä haittaa yhtään, että fiilis on kuin olisi korsetti päällä, päinvastoin, tulee pituuttakin viisi senttiä lisää, kun minultakin löytyi vyötärö.
Olin syksyllä 2010 sitä mieltä, että suosikkimallistoni on, huolimatta sesonkien vaihteluista, aina sama, poistuva, mutta pikkuhiljaa minusta alkaa tuntua siltä, että imakimmat saaliit naarataan jo kerran jonkun hylkäämien joukosta. Ainoa todellinen haittapuoli tässä kaikessa on, että siihen second hand -taivaaseen, jonka olen hiljan löytänyt, jäi rekit pullolleen kiinnostavia yksilöitä. Mitkä eläkesäästöt ja asuntolainat ja sähkölaskut? Mitä?? En kuullut, mutta ei tartte toistaa!
*Kuka muistaa vielä kahen kilon siian?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti