En ole todellakaan mikään alelaarihaukka, joka saa saaliista vainun kilometrien päähän ja niistää sen epäröimättä. En harrasta aleostostelua missään muodossa, sillä en kestä XXL-koon pettymyksiä saavutettavamman hintalapun nostattaman toiveikkuuden jälkeen. Se on kamalaa. Mieluummin harkittuja täsmäostoja ilman, että tarvitsee tehdä kompromissia minkään asian suhteen, vaikka se täyttä hintaa tarkoittaisikin.
Joskus kuitenkin onnistuu. Menin muuten vain lauantaina tarkastamaan Marikulman pössiksen ja siellä killui henkaririvistössä mekko, jota olen käynyt sovittelemassa jo alkusyksystä. Varastosta löytyi yllättäen jopa oikea koko, mutta myyjätär kieltäytyi ensin myymästä sitä hihan tahranneen värivirheen takia. Päästiin siinä pienen keskustelun jälkeen kuitenkin yhteisymmärrykseen ja tyytyväisenä jemmasin mekon kainaloon. Kassalla neiti totesi vielä, että "ja sinähän kyllä käytkin niin usein, että tämä hinta on ihan ookoo". Täh? Minäkö, eeeeee, en varmasti, joku muu käy.
Kaikesta päätellen hiukkasen liian usein, mutta minkäs teet (ja sitten kahvit, Tukkis!), kun siellä on nurkat pullollaan toinen toistaan käyttökelpoisempaa mekkoa ja hametta. Ja älyttömän hyvä palvelu. Ennen aina vähän pelotti mennä Kämpin Mekkoon, kun aavistuksen jäykähkö ilmapiiri rintaloineen ja parkkilat ankarine arkkitehtonisine muotoineen jäädyttivät kolttuhaikailijan jo ovelle. Marikulma saapuu aivan eri planeetalta, muutos on huima ja kaivattu.
Niin, ja se virhe. Olisin ottanut kuvan siitä, mutta se ei erottunut näissä CrossProcess-kuvissa lainkaan, joten sorit, en voi näyttää. Hihan takaosassa yksi tuollainen valkoinen lontti on puoleksi vaaleanbeigehtävä. Kamalaa.
:D
VastaaPoistaOnpa nätti mekko, mustavalkoisuudessaan varmasti aikaa kestävä. Marikulma on kämphirvitykseen verrattuna ultimaattisen lämmintunnelmainen - ihme ettei olla siellä vaatetangoilla vielä törmätty!
No niin, kato, kun en mä siellä sentään NIIN usein käy :)
VastaaPoistaPitää tavata siellä sovitusti.