The National on kyllä ihme orkesteri. Laulaja Matt Berningerin todella unettava ja monotoninen ääni aiheuttaa sen, että horros tulee kuunnellessa aika nopeaan. Mutta ei uni, vaan vajaan tunnin mittainen pseudotodellisuus. Näin mulle kävi edellisen, vuonna 2007 julkaistun Boxerin kanssa, ja näin kävi ekalla ennakkokuuntelulla kera uuden High Violetin.
Tosin en tuolloin vuonna 2007 osannut arvostaa tällaista ominaisuutta, koskapa en tunnistanut sitä. Ajattelin vaan, että onpa harvinaisen yliarvostettua ja epäartikuloitua marginaalipuhaltelua. Paljon pitää ihmisessä tapahtua, että se oppii tajuamaan yhtään mitään. Boxer oli modernin rockin klassikko jo syntyessään, High Violet ei jää juuri jälkeen. Tai niin ainakin ne sanoo, ketkä osaa; ehkä mä ymmärrän senkin suuruuden vasta joskus paljon, paljon myöhemmin, kun levy kaikkinensa aukeaa. Hienous kun on niissä nyansseissa. Niissä, jotka ovat huomaamattomimmat.
The National - "Bloodbuzz Ohio" (official video) from The National on Vimeo.
Näin ja koin The Nationalin Ruisrockissa kesällä 2008. Sen jälkeen, kun on juuri kuullut tulleensa petetyksi, we're half-awake in a fake empire kuulostaa jotenkin kovin sattuvalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti