sunnuntai 30. toukokuuta 2010

They sure do grow 'em cute in the Midwest

Lauantai-iltana kyläjuhlilla, jo toista viikonloppua putkeen. Nyt sentään vapaalla ja omissa vaatteissa. Ei ollut taaskaan varsinaisesti mitkään sandaalikelit, vaikka ei rakeita satanutkaan.

Tuo hame on jo vuosia vanha 2or+ByYat (voisko joku muuten kertoa, mistä tuo horrendöösi nimi oikein kumpuaa?). Mulla on siihen viharakkaussuhde: Se istuu kivasti, on juuri sopivanpituinen ja letkeäksikulunut. Mutta se on farkkuhame ja farkkuhameet kuuluu ala-asteelle. No, siinä se nyt kuitenkin on.


Värit on mulle pukeutumisessa erittäin hankalia ja käytän hametta lähinnä silloin harvoin, kun kaipaan kevennystä kokomustaan. Välillä se on hermostuttavaa, sillä näin rajalliset käsitykset kaventavat vaihtoehtoja hyvästi paljon eivätkä jätä juuri ilottelulle sijaa. Annan tyylistä tykkään, koska vaikka yksinkertainen ja selkeä meininkinsä onkin, hän osaa uittaa sekaan värejä ja yksityiskohtia. Eilen kuitenkin peruskesäisissä hänkin.

2 kommenttia:

  1. Mä en jaksa alkaa avautumaan denimin mahdottomasta vaikeudesta kaikessa muussa kuin farkuissa. Mut neidit vaan sporttaa sen tolleen kasuaalin viileesti.

    Niin hieno kuva susta.

    VastaaPoista
  2. Kyllä, vaikka vähän urpo olo onkin aina ton hameen kanssa. Farkku on jotenkin... Vaatteiden sipuli. Käy kaiken kanssa, tai niin ainakin halutaan ajatella, koska kun ei muutakaan keksitä, pukataan sitä sekaan, mutta aina kuitenki vähän ahistaa.

    Kiitti, pupu! Se on ihan ookoo :)

    VastaaPoista